Alkeiskurssilla kuulen tämän kysymyksen aina, yleensä jossain kurssin keskivaiheilla kun osallistujilla on rohkeutta kysyä mitä vaan :)

Siinä vaiheessa ollaan tehty erilaisia asentoja, harjoiteltu miten niissä ollaan, ollaan harjoiteltu myös hengitystä ja miten kehoa kuunnellaan. Mutta osallistujasta saattaa edelleen tuntua, että jooga on tietyllä tavalla rauhallisesti tehtävää venyttelyä tai voimistelua. 

Tästä aiheesta voisi kirjoittaa tietenkin kokonaisen kirjan, mutta mainitsen nyt vain yhden asian (jota kyllä laajennan sisältämään monta eri asiaa, sori)

Yhteys. Sana jooga on sanskritia ja tarkoittaa yhteyttä. 

Yhteys mihin? Omaan kehoon, tähän todellisuuteen jossa elät, tähän hetkeen. Kun olet yhteydessä, tunnet miltä tuntuu, huomaat pieniäkin nyansseja, kertakaikkiaan tiedät mitä tapahtuu.

Ja mikä estää olemasta yhteydessä siihen joka kuitenkin vääjäämättä on aina läsnä?

Ajatukset.

Ajatukset vievät meidät milloin mihinkin - tulevaisuuteen, menneisyyteen, johonkin muualle. 

Jumppatunnilla ohjaaja, kovalla oleva musiikki ja koko ajan muuttuva ohjelma nimenomaan koettaa viedä osallistujan huomion jonnekin muualle, pois polttavista lihaksista, puuskuttavasta hengityksestä ja kaikesta siitä tuskasta. Sitten jaksaakin paremmin, ylittää itsensä ja lopuksi on hyvä olo. Tulipa rehkittyä!

Eikä siinä mitään pahaa ole. Liikunta on terveellistä.

Mutta joogatunnilla tehdään eri lailla. Liikkeet tehdään hitaasti, usein hengityksen tahdissa, ja jos musiikkia on, se on rauhallista liibalaabaa taustalla. 

Huomio on hengityksessä ja kehon tuntemuksissa. Ei katsella naapureita ja mietitä tulevia ja menneitä, vaan todella tunnetaan jokainen hetki. Hengitellään rauhallisesti, silloinkin kun tekee jotain todella raskasta. Jos itsensä ylittää joogatunnilla, sen tekee yhteistyössä kehon kanssa, repimättä ja tietoisesti.

Yhteydessä omaan kehoon ja tähän hetkeen ei ole mitään ihmeellistä, se on mielen luonnollista toimintaa, ihan niin kuin ajattelukin. Mutta vaikutukset ovat ihmeellisiä.

Mieli rauhoittuu, ja pysyy rauhallisena kauan harjoituksen jälkeenkin. Hengitys syvenee. Joogan rauhallinen liike kertoo keholle, ettei ole mitään syytä huoleen. Ruuansulatus, immuunipuolustus, kaikki kehon rakentavat ja korjaavat mekanismit toimivat paremmin. Ja siinä sivussa kehon on joko vahvistunut tai vetristynyt tai molempia. Olo saattaa olla mahtava.

Vähän aikaa sitten luin mielestäni mainion vertauksen joka selittää mindfulnessharjoituksen tarkoitusta ja hyötyjä. Harmittaa vaan valtavasti kun en ollenkaan muista missä tähän vertaukseen törmäsin. Ehkä se oli joku lukuisista buddhalaisista opettajista joita seuraan Facabookissa. Jos tiedät kuka tämän vertauksen on esittänyt, kerrothan minulle!

Huonevertaus:
Kuvittele pieni huone, vaikka 10 neliötä. Jos laitat tähän huoneeseen sängyn, siitä tulee makuuhuone. Jos laitat sinne ruokapöydän ja tuolit, se on ruokasali. Ja jos sohvan, se on olohuone. Ja niin edelleen. Yksi tai muutama huonekalua määrittää koko huoneen.

Ajattele sitten isoa tilaa, vaikka 100 neliötä. Sinne voi laittaa yhteen nurkkaan ruokailualueen, toiseen makuutilan, kolmanteen oleilualueen ja silti keskelle jää paljon tilaa jota voi käyttää tarpeen mukaan. Yksittäiset kalusteet eivät määritä koko tilaa.

Sama vertaus pätee mieleen. Kun mielesi on kireä, ahdas, yksi ajatus määrittää koko olotilan. Jos olet vaikka huolestunut jostakin, koko olemuksesi on pelkkää huolestumista. Olet jumissa, ei ole tilaa millekään muulle. Suorastaan alkaa kiukuttamaan jos joku vaikka huomauttaa että ”pitäisi olla kiitollinen kaikesta siitä mitä sinulla jo on.”

Jos taas mielesi on avara, sinne mahtuu monta tunnetta ja ajatusta. Voit vierailla eri alueilla mielessäsi, päästää irti siitä tilasta jossa juuri nyt oleilet.  Saatat olla huolestunut, mutta mielessä on kuitenkin silloinkin tilaa muillekin ajatuksille ja tunteille, et ole jumissa pelkässä huolestumisessa. Huolestuminen ei ole yhtään sen pienempää kuin pienessä huoneessa, mutta sen ympärillä on tilaa jossa liikkua, ja saatat välillä käydä vaikka ilon puolella tai jopa päättää tehdä jotain jotta et olisi niin huolestunut.

Mindfulnessin harjoittelu ei suinkaan poista epämiellyttäviä tunteita ja latista kenenkään luonnetta vain positiivisia tunteita kokevaksi friikiksi. Tunteet pysyvät, nehän ovat olennainen osa ihmisyyttä. Niiden ympärille tulee kuitenkin tilaa, ja tässä tilassa on mahdollista liikkua vapaammin ja valita erilaisia näkökulmia ajatuksiin ja tunteisiin. Positiivisista tunteista voi iloita täysin, ja negatiivisissa tunteissa ei ole niin jumissa kuin aikaisemmin.